torstai 4. marraskuuta 2010

Miten oppimisympäristön soveltuvuus tietylle ryhmälle tai tiettyyn tarkoitukseen voitaisiin varmistaa?

9 kommenttia:

  1. Tosiasia on, että parhaimmillaankin suunniteltuna oppimisympäristö antaa oppijalle ainoastaan mahdollisuuksia takaamatta kuitenkaan oppimista. Mikään yksittäinen oppimisympäristön malli ei sovellu kaikille oppijoille yhtä hyvin.

    VastaaPoista
  2. Jotta oppimisympäristön soveltuvuus tietylle ryhmälle tai tiettyyn tarkoitukseen voitaisiin varmistaa, tulisi suunnitteluvaiheessa asiaa tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista:

    • Millaista osaamista tavoitellaan?
    • Mitkä ovat opiskelijan käytössä olevat resurssit?
    •Miten opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat huomioidaan?
    • Millaisia oppimisprosesseja oppimisympäristö mahdollistaa ja miten oppiminen tehdään näkyväksi?
    • Ketkä toimivat oppimisympäristössä ja mitkä ovat heidän roolinsa?
    • Mitkä ovat oppimisen ohjauksen kohteet?

    VastaaPoista
  3. Jaana: "[A]Millaisia oppimisprosesseja oppimisympäristö mahdollistaa ja [B]miten oppiminen tehdään näkyväksi?"

    Näkökulma A taitaa olla ns. affordanssi, etenkin kun siihen lisätään merkitykset, joita käyttäjä sille antaa. Ks. esim. Hänninen ja Paakki affordansseista LeMill-ympäristön kannalta (http://www.slideshare.net/paakkit/lemill-muokattu-presentation)

    Näkökulma B taas liittyy siihen, että oppimista "sinänsä" ei voi tarkastella, vaan sille täytyy löytää jokin metafora ja metaforan suunnassa edelleen indikaattoreita. Vasta niiden avulla oppimista voidaan viitteellisesti tehdä näkyväksi.

    VastaaPoista
  4. Vielä näkökulma B:stä: Oppimista ei siiis voida arvioida muuten kuin ottamalla ensin käyttöön jokin teoria oppimisesta. Lohdutonta tämä on siksi, että on niin paljon opettajia, jotka eivät halua olla missään tekemisissä teorian kanssa.

    VastaaPoista
  5. Opettajien ajatukset oppimisesta lienevät hyvin käytännöllisellä tasolla, esim. opitaan kertotaulut ja osataan käyttää niitä laskettaessa hintoja.
    Opettajat pelkäävät teoriaa ehkä siksi, että se loitontaisi heidät opetustyöstään. Teoria kuulostaa paperinmakuiselta, ei käytännöntyöltä.

    Oppimisympäristön suunnittelu alusta asti jonkin tietyn käyttäjäryhmän tarpeisiin on aivan eri asia kuin esim. jonkin tilan varaaminen ja huonekalujen tuonti jonkin ryhmän käyttöön. Kylmästi ajatellen kyse on aina rahasta, koska niillä saadaan jokaiselle ryhmälle sopivat puitteet ja resurssit. Oppimisympäristöön, jos se on tila, liittyy oleellisesti myös sen sisustaminen niin, että se palvelee oppilaiden viihtyvyyttä ja oppimiseen saa virikkeitä ja apua käytettävissä olevilla opetusmateriaaleilla.

    Oppimisympäristön suunnittelussa kannattanee nostaa käytettävyys ja sen arvioiminen esille (esim. Nielsen 1993). Jos oppimisympäristö on esimerkiksi jokin opetusohjelma netissä, niin sen helppokäyttöisyys, toimivuus sekä graafinen ulkoasu ovat eräitä suunnittelussa huomioonotettavia asioita. Ohjelman täytyy myös mm. toimia oppijan ehdoilla, oppilaan pitää voida seurata etenemistään tavoitteiden avulla ja oppimateriaalin pitäisi pystyä tarjoamaan oppilaalle yksilöllisiä tehtäviä.
    (Nokelainen, P. 2004. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyyden arvioinnin kriteerit. Teoksessa J. Saarinen (toim.), eValuator-Digitaalisten oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja
    mobiilioppimisen käytäntöjen arviointi. Julkaisu A:5/2004. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 39-86.)

    VastaaPoista
  6. Lauran edellä mainitseman oppimisympäristön rakentamisen ja välineistön hankkimiseen kuluvan rahan lisäksi aikaresurssi vaikuttaa keskeisesti oppimisympäristön valintaan; onko kyse täysin uudesta käytännöstä vai onko vastaavanlaisesta oppimisympäristöstä ennestään kokemusta. Henkilöiden perehdytys vaatii aikaa.

    VastaaPoista
  7. Jaan Jaanan näkemyksen. Aika on aina tekijä, joka tulee huomioida. Best Practise -toiminta ei läheskään aina onnistu juurikin tuon ajan rajallisuuden takia. Joskus taloudellinen resurssointi riittäisi vaikka minkalaisiin hilavitkuttimiin, mutta aika ei anna myöden visioiden toteuttamiseen. Oppimisympäristön rakentaminen perustuukin mielestäni lähes aina jonkinmoiseen kompromissiin eri osatekijöiden kesken.

    VastaaPoista
  8. Lauran käytettävyyspointtiin. Se on hyvä tavoite, mutta toisaalta lopputulos voi olla masentava: Pelit ovat käytettävyyden koekenttää ja samalla kiillotetuimpia tuotteita (puhun nyt kaupallisista menestystuotteista). Yhden pelin käytettävyysmietintään ja -kokeiluihin voi palaa monen koulun (tai monen kunnan) koko IT-budjetti. Opettajat tai edes pedagogisten ohjelmistojen tekijät eivät voi kilpailla samoilla areenoilla. Liisa Ilomäki esimerkiksi on todennut, että oppilaat pitävät koulun tapaa käyttää tietotekniikkaa vanhanaikaisena ja tylsänä - ja mihin he vertaavat: kaupallisiin peleihin, tietty!

    VastaaPoista
  9. Juurikin näin! Sekä aika että raha määräävät turhan usein toiminnan suunnan. Alaluokkalaiset vielä ovat innoissaan aika yksinkertaisestakin pelistä oppimisen tukena, mutta voin hyvin kuvitella yläluokkalaisten "innostuksen" matematiikan kertauspelistä, jossa vain lasketaan ja palkintona on säiliöön tipahtavia karkkeja ;-)

    Vaikka tuossa lähteenä olikin digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys, niin käytettävyyden käsite liittyy siis kaikkeen, mitä voi käyttää (herätyskello, untuvatakki, leivänpaahdin). Perinteinen arvioitava oppimateriaali lienee oppikirja sekä monisteniput, joita opet tekevät esim. luentojen tueksi. Miten niistä saadaan oppimista ohjaavia, niiden avulla oppilas voi itse seurata oppimistaan ja ne voivat tarjota oikeantasoisia tehtäviä kullekin oppijalle? Kuinka otetaan huomioon erityisryhmät (sokeat, lukivaikeuksiset...)?

    Oppimisympäristön rakentamiseen pari ajatusta vielä: Työntekijöillä voi olla hyviäkin ideoita, mutta heille ei anneta mahdollisuuksia toteuttaa niitä (no se raha ja johtoportaan mielipiteet ideoiden sopivuudesta kyseiseen yksikköön). Myös työntekijöillä voi olla muutosvastarintaa uusia työtapoja tai materiaaleja kohtaan.

    Onko aika liian määräävä tekijä oppimisessa? Koko ajan hoputetaan oppimaan tässä ja tässä ajassa nämä ja nämä asiat. Vielä pitää ennen lomaa käsitellä tämä ja tämä. Onko opetussuunnitelmiin ahdettu liikaa asiaa? Annetaanko oppilaalle rauha omaksua asioita omaan tahtiinsa?

    VastaaPoista